Huonot uutiset ja hyvät uutiset

Kuntoutuksen edetessä olen joutunut kohtaamaan uusia haasteita ja pettymyksiä. Mulla todettiin matala selkäydinvamma, joka ei johdu ampumavammasta vaan keväällä 2014 tapahtuneesta hoitovirheestä, jonka takia olin liian kauan hapettomassa tilassa. Oon joutunut hyväksyyn, että mun ensisijainen liikkumisväline on pyörätuoli. (Tällä hetkellä) Kävelyä ei ole voitu harjoittaan viime syksynä ollenkaan kovien kipujen takia. Alaraajoista on kadonnut lihasmassa melkein kokonaan, joka on vaikeuttanut kävelyharjotusten toteuttamista. Kaikki "tuki" sanalla alkaneet jutut ensin pelotti ja ärsytti. En halunnut myöntää itelle että tarvin jotain tukia jalkoihin, että kävelyä pystyttäisiin alottaa treenaamaan. Näiden asioiden hyväksyminen on ollut vaikeinta. Mutta mun tuomio ei oo vielä ohitse. Suuri vatsaleikkaus, missä on tarkoitus tehdä uudet vatsalihakset on vasta aikaisintaan kahden vuoden päästä. Sen jälkeen on taas pitkä kuntoutuminen. Täytyy toivoo, että se ei olisi näin pitkä aika. 

Hyvät uutiset! 19.1.16 muutan vihdoin takaisin kotiin!! Tää kuntoutus on mennyt ihan älyttömän nopeesti, mutta tää lähes neljä vuotta laitoksessa on ihan järjetön aika. Oon niiiiin onnellinen että se on ohi nyt. Oon saavuttanut kuntoutuksessa sen, että pystyn elään yksin enkä tarvitse apua, vaikka on osittainen parablegia.. Onneks on tullu alotettuu kunnolla urheileen taas niin se vie ajatukset muualle ja helpottaa pahaa oloo, kun voi purkaa turhautumistaan. 

PS: mun menoja ja kuntoutumisen voi seurata nyt myös instagramissa ihan nimellä HeidiFoxell.....

Kommentit

  1. Onnea kotiin pääsystä! Ja tsemppiä ja voimia kuntoutukseen :)

    VastaaPoista
  2. Onnittelut kotiinpääsystä!
    Ei se pyörätuoli loppujenlopuks niin paha oo kuin luulee. Ainaki mun kohalla se oli helpotus, siis en kykene kelaan ni se on sähkäri.

    Paljon, paljon onnea ja iloa sulle tuleville vuosille!!

    VastaaPoista
  3. Jotenkin sanattomaksi menee noiden vaikeuksien äärellä. Mutta sulla on ihmeellinen tsemppi ja monet on sua tukemassa. Nauti joka hetkestä kotona ja luota siihen, että elämällä on vielä paljon hienoa annettavaa.

    VastaaPoista
  4. tsemppiä ja sisua tulevaisuuteen. Ja paljon auringonpaistetta :)

    VastaaPoista
  5. Ei sun tarvise vammaisuutta hävetä vaan sen joka on sen sulle aiheuttanut. Olen itse vammautunut lapsena ja häpesin vammaani nuorena joka johtui siitä, että minut kotona äitini ja veljieni toimesta kasvatettiin häpeämään vammaani. Pystyin aloittaan uintiharrastuksen vasta yli 30-vuotiaan, josta olin aina pitänyt kun lapsena kävin uimassa järvessä jonka lähellä asuimme. Uimahalliin meno oli suuren kynnyksen takana

    Mitä enemmän pystyt itse hyväksyyn vammasi sen paremmin myös muut hyväksyy sen. Se on eniten sinun mielessäsi koko asia. Sinun täytyy alkaa tekee asioita niin ettet aseta itsellesi rajoitusta sen suhteen miten muut hyväksyy sen. Allasjumma voisi olla myös sinulle hyvää kuntoutusta

    VastaaPoista
  6. Hyvä Heidi ja tosiaan sun ei kannata hävetä vammaisuutta missään tapauksessa varsinkin kun et ole itse milään tavalla siihen syy pää ja onnea että olet pääsyt kotiin ja saat tehdä osittain omat aikataulusi ja voimia edelleen kuntoutumiseen
    t;Timo

    VastaaPoista
  7. Toivon sulle kaikkea hyvää eikä enää yhtään vastoinkäymistä. Toivotan myös paljon onnea uuteen kotiin!

    VastaaPoista
  8. Kaiken kaikiaan siis homma aika hienosti hallinnassa.
    Tähän asti ollut kellotettu paivä,nyt täytyy pitää niitä
    kotonakin käyttää niitä jossain muodossa edelleen.

    Toivottavasti et pidä minua "tyrkyttäjän"Mutta nyt tarvitset sen karvakaverin seuraksi,omaa tuskin vielä kannattaa ottaa(ainakaan pentua)
    Kannattaa kysellä eräiltä tahoilta,mitä olisi tarjolla,tai jonkun tuttavan koira liising sopimuksella ; )
    Olen täälä sanonut että,kipujen kanssa oppii elämään.......
    Ei pe..ele opi.Nyt on sellainen tilanne että nää kipulaastarit alkaa
    menettää tehoaan,vieroitus oireet ja pirunmoinen särky jo vuorokauden päästä siitä kun on uuden laittanut,pitäs vaikuttaa 3-vuorokautta.

    Joten välillä on naurussa pidättelemistä,mutta vaikka itkulla läpi kyynelten mennään,koska löytyy (onneksi)suun kautta otettava pilleri.
    Joten tiedossa taas,kuten tiedä,vahvat pillerit on ythäkun vattakalvot taas kerran piloilla.
    Näistä on aina päästy yli joten eiköhän se nytkin mene vanhan kaavan mukaan?
    Ei muuta kun pysytää liikkeessä kohti kohti kevättä.Hyvää päivän jatkoa
    sulle ja muille täällä oleville.

    edit.sorry oli vähän kiire,ei ehdi korjailla virheitä ; )

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit