Selityksiä

Sänkyni tömähtää paikalleen ja olen hämärästi hereillä, olin nukahtanut uudelleen. Minua aletaan herätellä ja virkoan nopeasti. Katselen ympärille näkyykö äitiä, jotta voisin kertoa mitä on tapahtunut. Pyydän hoitajan luokseni ja kerron tapahtuneesta. Hänen silmät suurenevat kauhusta ja leuka loksahtaa auki. Miten se on mahdollista hän toteaa. Nostan vain olkapäitä ja hymähdän.

Lääkäri tulee luokseni ja kysyy tapahtuneesta. Kerron hänelle tarkasti mitä tunsin ja miten en pystynyt liikkumaan tai huutamaan, että olen hereillä. Lääkäri kertoo, että siinä kiireessä nukutusaineen hanat oli jäänyt puoliksi kiinni, joten en ollut saanut tarpeeksi nukutusainetta. Sen takia heräsin kesken leikkauksen. Olin myös saanut lihasrentoutuslääkettä, minkä takia en voinut liikkua.

En saanut siitä mitenkään traumoja. Mikä johtu varmaan siitä, kun lääkärit oli jo lopettamassa leikkausta. En tuntenut kuin ompeluneulan tunkeutuvan nahan läpi. Pelottavinta oli kun en voinut liikkua, vaikka kuinka yritin. Mikään jäsen ei hievahtanutkaan. Se oli kuitenki vahinko, niitä sattuu kaikille joskus. Muistan kylläkin jatkossa aina mainita tapahtuneesta, ettei se tapahdu uudestaan.

Kommentit

  1. Joskus oon kuullut potilaista jotka ovat heränneet kesken leikkauksen, mikä on tietysti harvinaista. Moni heistä on silti pystynyt jollakin tapaa esim. silmiä liikuttamalla viestittämään että he ovat hereillä minkä jälkeen, eivät muista enää mitää koska hoitohenkilökunta on reagoinut asiaan ja lisännyt nukutusainetta.

    Kaikista leikattavista potilaista pitää sitten sinullekin käydä näin, heräät etkä voi ilmaista asiaa millään lailla, kerta olet saanut myös lihasrentoutuslääkettä, eli pahin mahdollinen kombinaatio. Ainoa hyvä puoli taisi olla se että lääkärit olivat jo ehtineet tehdä varsinaisen leikkaustoimenpiteen, sekä sekin että jatkossa tällaisia kauheita yllätyksiä ei enää tule. Se ei tietenkään poista sen hetkistä kokemaasi pelon tunnetta, sitä ettei voi liikkua ja viiltävää tuntemusta siitä kun joku ompelee sun mahaa.

    VastaaPoista
  2. Maailman vahvin nainen :)

    VastaaPoista
  3. Hei maailman vahvin nainen! Olet sankari ja selviytyjä! Blogisi kertovat, että haluat jakaa ajatuksiasi myös julksesti. Olisimme iloisia, jos olisit valmis kertomaan kokemuksistasi myös Pohjalaisessa. Moni haluaisi tietää, mitä sinulle kuuluu. Ottaisitko yhteyttä! terveisin Jaana Ala-Korpi, p. 06 2477 522, jaana.ala-korpi@pohjalainen.fi

    VastaaPoista
  4. Tsemppiä Heidi !! oot maailman vahvin nainen ! Tuut olemaan ja oletkin jo niin monelle ihmiselle inspiraatio joka auttaa selviämään. Näytät, että kaikesta voi selvitä !

    VastaaPoista
  5. Moi!
    Entinen työkaverini linkitti mulle tämän blogin. Olin itsekin paikalla kun tämä tapahtui ja sain osuman rintaan. Mun toipuminen sujui hyvin vaikka vammat jota sain ei ikinä parane.
    Me ollaan monesti lähipiirissä mietitty mitä sulle kuuluu ja miten toipuminen on lähtenyt käyntiin.
    Ihmiset jotka on varustettu voimakkaalla tahdolla nousevat suosta kuin suosta. Tee parhaasi!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit