Puhekanyyli

Kaiken muun hyvän lisäksi, olin onnistunut saamaan leukalukon aikaan aluksi maatessani tajuttomana monta viikkoa. Alussa en pystynyt puhumaan ollenkaan, vaikka kuinka yritin. Seuraavaksi yritin kirjoittaa asiani ylös, mutta olin niin heikossa kunnossa ettei siitä saanut mitään selvää. Lopuksi mulle tehtiin sellainen taulukko missä luki eri asioita, että sain osoittaa mitä asiaa mulla oli... Voi video mua otti päähän!!! Ja tunsin itseni nii avuttomaksi!!

Lääkärit olivat keksineet kokeilla puhekanyylia, mikä tule kurkkuun tehtyyn reikään. Sellasen 10cm pitkän muoviputken päähän. Sen kautta sain tuotettua melkein normaalia puhetta. Se oli niin helpottavaa kun sai kertoa miltä tuntuu. No eihän tätäkään kauan kestänyt.. Menin taas jälleen leikkaukseen ja puhekanyyli hukattu leikkauksessa. Siskoni oli muuten tulossa käymään viikonloppuna ja odotin että saan puhua hänen kanssaan pitkästä aikaa. Leikkaus menee hyvin ja minua herätellään siitä ihan normaalisti. Kun virkoan alan osoittaa kanyylia hoitajalle, kun en pystynytkään enää puhumaan, koska se oli vaihdettu leikkaus-salissa. Hoitaja alkaa etsiä kanyylia ja kyllähän sen arvas että ei se sitä löydä!! Ne meni hukkaamaan sen ja koko sairaalasta ei löydy toista. Vasta viikonlopun jälkeen tulee uusi. Olin nii tyytyväinen ku siskoni saapui viikonloppuna ja odotti että saisi vihdoin jutella mun kanssa, (Kuitenkin joutui matkustaan yli 400km) no jäipäsekin sitte vaan haaveeksi.

Tuntuu ettei mikään onnistu. Kaikki yritykset menee pieleen. Joka paikkaan sattuu ja leikkauksia jatketaan... Enkä pysty purkamaan asioita niinku haluaisin!