Tässä odotellessa
Voi hitto näitä kipuja! Pääsenkö näistä ikinä eroon. Jalka säryt on kestänyt nyt n.227 päivää. SIIS 227 PÄIVÄÄ... Ei hyvää päivää. Välillä miettii et millä tässä on menty eteen päin, pyhällä hengellä, vai oman sisun kautta. Kivut ei oo niinkään helpottaneet, mutta ehkä muuttaneet muotoaan. Kärsin edelleen unettomuudesta, kun herään useaanotteeseen särkyihin yöllä ja sitten on vaikea taas nukahtaa ja rauhoittua kipujen keskellä. Sitten on pakko luovuttaa joskus 5-6 aikaan ja ottaa kipulääkettä. Sen jälkeen en saa enää unta ja kuuntelen musiikkia aamukiertoon asti...
5.12.14
Se sitten viimein tapahtui! Toukokuun jälkeen en ole omin jaloin tullut tästä huoneesta ulos kävellyt. Nyt sitte päätin, että nyt mennään! Kävelin hurjat 15m ja kukaan, ei kukaan uskaltanut sanoa yhtään mitään. Molemmat fysioterapeuttit oli aivan hiljaa kulkiessaan mun vierellä niin myös hoitaja joka toi pyörätuolia takana. Mä en myöskään varmaan hengittänyt koko matkan aikana. Viimein kun voimat ehty, rojahdin pyörätuoliin aivan lysyyn ja huohotin ja kuului iso huokaus molemmilta puolilta, kun ft:t uskalsivat vihdoin sanoa jotain.. Nyt on sitte otettu 40m kiihdytys ja pahasti alkaa näyttää siltä että pohkeet alkavat taas kasvaa(oltuaan siis kissan takajalan paksuiset) niin nyt mennään ja lujaa, kuin hauki rannasta...
PS: Kun maailma näyttää suurelta, pimeältä ja tarkoituksettomalta, keskity pieniin asioihin - lehtien läpi siivilöityvään valoon, sylissäsi kehräävään kissaan, omenan makuun, kasteen kirkastamaan hämähäkinseittiin. Suuret ihmeet ehtivät odottaa - nyt on pienten, lempeiden nautintojen ja mukavin, tuttujen asioiden aika.
PAM BROWN s.1928
5.12.14
Se sitten viimein tapahtui! Toukokuun jälkeen en ole omin jaloin tullut tästä huoneesta ulos kävellyt. Nyt sitte päätin, että nyt mennään! Kävelin hurjat 15m ja kukaan, ei kukaan uskaltanut sanoa yhtään mitään. Molemmat fysioterapeuttit oli aivan hiljaa kulkiessaan mun vierellä niin myös hoitaja joka toi pyörätuolia takana. Mä en myöskään varmaan hengittänyt koko matkan aikana. Viimein kun voimat ehty, rojahdin pyörätuoliin aivan lysyyn ja huohotin ja kuului iso huokaus molemmilta puolilta, kun ft:t uskalsivat vihdoin sanoa jotain.. Nyt on sitte otettu 40m kiihdytys ja pahasti alkaa näyttää siltä että pohkeet alkavat taas kasvaa(oltuaan siis kissan takajalan paksuiset) niin nyt mennään ja lujaa, kuin hauki rannasta...
PS: Kun maailma näyttää suurelta, pimeältä ja tarkoituksettomalta, keskity pieniin asioihin - lehtien läpi siivilöityvään valoon, sylissäsi kehräävään kissaan, omenan makuun, kasteen kirkastamaan hämähäkinseittiin. Suuret ihmeet ehtivät odottaa - nyt on pienten, lempeiden nautintojen ja mukavin, tuttujen asioiden aika.
PAM BROWN s.1928
Olet Sinä niin sitkeä, että jonain päivänä saan ilokseni täältä lukea, että ei satu ja että Sinulla on hyvä olla.
VastaaPoistaUpea edistyminen! Siitä se lähtee :)
VastaaPoistaOlosuhteista huolimatta oikein hyvää ja lämmintä joulua ja tulevaa vuotta!
Valtavan hyvää joulua ja menestyksekästä vuotta 2015!
VastaaPoistaToivon sinulle kivutonta joulua ja upeaa uutta vuotta sekä paljon lisää kävelymetrejä! Ihana lukea edistymisestäsi, mutta kurjaa että kivut eivät hellitä!
VastaaPoistaHieno edistysaskel! Rauhallista joulua ja tsemppiä ensi vuoteen!
VastaaPoistaHyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sinulle. En käsitä miksi toisten ihmisten pitää kärsiä niin paljon. Onko se sitten sitä, että tulee jotenkin yliluonnollisen vahvaksi, kaikella on tarkoitus. Siunausta sinulle. En itse kuulu kirkkoon, mutta uskon Jumalaan.
VastaaPoistaJouluisia voimia!
VastaaPoistaLuin just sun koko blogin ja kiitos ja kumarrus. Aivan käsittämätön on sun sisu ja taistelu. Makaan itsekin sängyssä nyt moottoripyöräonnettomuuden jäljiltä ja oikein hävettää mun omat valitukset tyyliin "polveen sattuu kun on polvilumpio palasina" kaikki on niin suhteellista.Sun polku on ollut niin raju ihan mihin hyvänsä verrattuna. Tsemppiä ja jaksamista jatkossakin ja kiitos myös tästä blogista.
VastaaPoistaKivuttomampaa vuotta 2015 ja hurjasti taas tsemppiä toipumiseen, sinä pystyt siihen! :)
VastaaPoistaMun mielestä sun pitäis joskus kirjoittaa näistä kokemuksista kirja. Aina siitä poliisikoulun alusta sitten lopulliseen tervehtymiseen. Nyt kannattaa laittaa asioita muistiin, mitä haluaisit kertoa ja mitkä asiat mielestäsi kuullostaisi kiinnostavalta kirjassa. Luulen, että siitä voisi tulla aika hyvä inspiraatio monille vammautuneille! Oletko miettinyt kirjan kirjoittamista aikaisemmin?
VastaaPoistaKiitos että jaksat päivittää kuulumisiasi, voimia tulevalle vuodelle, lisää pieniä edistysaskelia, vähemmän kipuja ja paljon kauniita asioita elämääsi. Olet uskomaton esimerkki sitkeydestä ja elämänhalusta! Kaikkea hyvää! Toivoo entinen nummen naapuri
VastaaPoistaVaikken sinua henkkoht tunne enkä tule ikinä tapaamaan, niin tätä blogia olen lukenut aina kun päivitys on iskenyt Jos joku on sitä kuuluisaa Sisua, niin tämä. Tsemppiä ja jaksamisia.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKova mimmi! Tsemiä! :)
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaToivottavasti toipuisit pian. Pidän itsekin valtavasti jalkapallosta, ja muista, että ei tarvitse rehkiä hulluna tai pelata pääsarjatasolla nauttiakseen lajista. Pääasia on, että saa pitää hauskaa pallon kanssa. Kyllä sinä vielä pääset kentälle, monta kertaa!
VastaaPoistaHyvää uutta vuotta! Jaksamista kipujen kanssa ja paljon tsemppiä.
VastaaPoistaOlen muistanut sinua rukouksin ja uskon, että tulet toipumaan. Meillä on olemassa se meitä suurempi ja hänen kauttaan itse saan voimaa hetkinä jolloin ei omat voimat kanna. Voimia ja halauksia sulle suuri taistelija ! Olet mun idoli ! ❤️
VastaaPoistaHei, Fenix! Onko tämä tuttu blogi: http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/2014/12/aivo-ja-selkaydinvammaiselle.html
VastaaPoistaTällaista on terveydenhuolto pahimmillaan Suomessa. Toivottavasti vältyt tältä hullunmyllyltä...
- DD
Olet sisun ruumiillistuma!
VastaaPoistaHelvetin hienoa! Jatka taistelua
VastaaPoistaPitkä on kuntoutumisesi tie. Älä lannistu. Tsemppiä...Jaksaa jaksaa.
VastaaPoistaTsemppiä hurjasti! Sydämeen ottaa, kun tätä ensimmäistä kertaa nyt luin. En osaa kuvitella, miltä tuntuu, mutta sinulla on valtava asenne. Onnea tälle alkaneelle vuodelle! <3
VastaaPoistaONNEA uudelle vuodelle ja voimia ja jaksamista oikein paljon!
VastaaPoistaMikä mahtava saavutus!!Onneksi olkoon!Itse 25 v kroonisen kivun vankina ,tiedän mitä 15 metrin kävely voi tarkoittaa,voittoa!!Toivon sinulle heikkoina hetkinä voimia ja sisua ja yhdestä asiasta pidetään kiinni:periksi ei anneta!!Tulet opettelemaan kävelemään ja tulet palamaan "elämään" entistä ehompana,sen verran sisukas olet!Äidilläni on tapana sanoa:Kaikki järjesty aikanaan.Niin myös tämä,vaikka se on hieman aikaa vievää hommaa!Oppihan sitä jotain uutta,olemaan kiitollinen elämän pienistä asioista!Voimia ja tsemppiä!!!
VastaaPoistaHienoa! 15 metrin kävely on mahtava suoritus kaiken kamalan tuskan keskellä.
VastaaPoistaSuomalaista sisua olet onneksi saanut! Onnea ja kävelymatkoja edelleen!
Tsemppiä Sinulle urhea tyttö!
Syvä kunnioitus Sinulle.
VastaaPoistaOlet uskomaton ihminen.
Valoisaa tulevaisuutta ja Uutta Vuotta!
ONNEA uudelle vuodelle ja voimia ja jaksamista oikein paljon
VastaaPoistaKova mimmi! Tsemiä! :
Järisyttävän kova tsemppi sinne!!! Muuta en edes pysty sanomaan.
VastaaPoista