Meidän teot jättää jälkiä
Viimeaikoina olen miettinyt paljon sitä, miten kauaskantoisia seurauksia ihmisen tekemisillä voi olla. Kun sanotaan toiselle pahasti tai tehdään toiselle vahinkoa tarkoituksella tai tarkoittamatta, voi se pahimmillaan vaikuttaa toisen koko loppuelämään. Emme ehkä tule ajatelleeksi sillä hetkellä, kun joku päähänpisto tai tunne saa vallan, että jokainen meistä kantaa mukanaan elämän myötä syntyneitä henkisiä ja fyysisiä arpia, jotka eivät välttämättä näy päällepäin. Pahimmillaan meidän ajattelemattoman teot synnyttävät näitä tai repivät auki vanhoja. Minulle nuoren miehen pitkään kestänyt "suuttumustila" leikkipainin takia, oli kohtalokas. Hyvinkään ampuja avasi tulen ihmisjoukkoa kohti ja sain ensimmäisenä paikalle tulleena poliisina osuman vatsaan. Hyvinkään ampumatapaus oli monelle ihmiselle karmea kokemus ja on yksi raaimpia Suomen mittapuulla. En vieläkään voi hyväksyä tekoa, mutta olen oppinut elämään sen kanssa. En tiedä mistä se johtuu, mutta toiseen ihmiseen kohdistu
