Riippuvainen(ko)

Tuntuu aivan kauheelta ja omaa periaatteita vastaan olla näin kiinni lääkkeissä. Kipulääkettä on saatava tasan tietyin väliajoin ja tuntuu että on ihan riippuvainen niistä. Vaikka joskus ei se kipu olekaan niin kova tuntuu silti, että nyt on pakko saada lääkettä. En koskaan ois uskonu olevani näin riippuvainen mistään, kun ennen pidin kauheana batteryn himoani. En voinut olla ostavani edes yhden tölkit päivässä ja keksin aina jonkun hyvän tekosyyn, miksi olin aina ansainnut sen. Kuulostaa niin typerältä nyt. Toki ilman noita lääkkeitä en pystyisi tekemään mitään, koska kivut lamaannuttaisi mut täysin. Se on vaan kauheeta kun on nähnyt niitä jotka ovat riippuvaisia vääristä syistä johonkin lääkkeeseen ja tekee melkein mitä tahansa saadakseen sitä. Näistä kaikista lääkkeistä eroon pääsy tulee oleen yli super raskasta.......

Kommentit

  1. Yksi taistelu kerrallaan. Ei kannata lähteä kahden rintaman sotaan. Kipu vie voimia ja niitä tarvitaan nyt muuhun.
    Kyllä senkin aika tulee, mutta kaikki aikanaan. Voimia, voimia, voimia!

    VastaaPoista
  2. Nää sun postaukset alkaa kuulostaa tosi hyviltä. Etenet ajatuksissasi paranemisesi kanssa ja kannat järkevästi huolta. Tuosta lääkeriippuvuus asiasta kannattaa heti kysyä omalta hoitajalta tai lääkäriltä. Kaikki nämä tiedot on sulle tärkeitä, että luotat hoitoosi. Maallikkona ajattelisin, että olet varmaan tosi hyvään suuntaan menossa kun niinkin herkkien hermoratojen kuin varpaiden tunto alkaa palata, se on hienosti se. Ehkä se kipulääkkeen tarve alkaa siinä vaiheessa hellittää kun kroppa taistelee terveemmäksi. Alat kaivata enemmän liikuntaa ja raitista ilmaa. Ehkä voisit pyytää, olisko mahdollista saada ulkoilla/ulkoilmaa enemmän. Henkisesti sulla menee mielestäni tosi hyvin nyt. Alat selkeästi hallita tän homman.

    VastaaPoista
  3. Eipähän noihin aiempiin kommentteihin mitään lisättävää tule mieleen, hyvältä kuulostaa suunta :-)

    VastaaPoista
  4. Mietin tuossa ihan samaa! Ajattelet jo aika selkeästi aikaa sairaalassa olemisen jälkeen :) Lääkkeistä irti pääsemiseen löydät ihan varmasti aikoinaan apua, älä vielä sitä murehdi. Yritä jaksaa ottaa asia kerrallaan, vaikka varmasti mieli jo karkailee tulevaan ja tulevaisuuden haasteisiin. Tosi paljon tsemppiä sulle!!!

    VastaaPoista
  5. Ihan rauhassa vaan, älä stressaa niitä lääkkeitä. Useimmat jotka sairaalassa on riippuvaisia lääkkeistä, eivät olekaan ns. "oikeasti" koukussa, vaan kun pääsevät kotia, pääsevätkin helposti irti niistä. Tuskin siis mitään hätää, ja vaikka tulisi ongelmia, niin etköhän nekin voita. :) Tunteen mukaan vain, jos tuntuu että pitää saada lääkettä niin älä väsytä itteäs kivulla. Ja puhu lääkäreille ja hoitajille, he osaavat myös arvioida että onko tilanne nyt normaali vai meneekö lääkkeitä ehkä liiaka ja niin edelleen, mutta sinä se parhaiten olosi tiedät. Voimia!

    VastaaPoista
  6. Sulla on USKOMATTOMAN vahva mieli ja psyyke, kovin moni ei vastaavista kokemuksista selviä varsinkaan noin kovalla asenteella joten lääkkeistä on turha huolehtia kuten joku muukin jo sanoi. Itse kuulun näihin "vääristä syistä riippuvaisiin", kahdesti olen taistellut opiaateista ja subutexistä eroon kotioloissa ilman katkoa tai muutakaan "hoitoa" ja tiedän mitä se vaatii. Lohduttavaa Sinulle on se että ko. prosessissa tärkeintä on oma tahto ja päättäväisyys, joista Sinulla ei ainakaan ole pulaa. Kuulin vasta tänään (4.8.-15) blogistasi enkä varmasti lopeta lukemista, olet todellakin Vahva Nainen joka antaa meille muille naisille uskoa, toivoa ja inspiraatiota ja siksi TIEDÄN että kipulääkekoukku on oikeasti kohdallasi vain hidaste! Olet uskomattoman pitkällä kaikkeen kokemaasi nähden ja pidän peukkuja sinulle että pääset pian takaisin niin futiskentille kuin poliisin työhönkin. Voimia ja kaikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit