sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Väärä hälytys

Märkäpesäke mikä löydettiin vatsastani oli kuuden sentin kokoinen ja saatiin poistettua pienellä operaatiolla. Haavaan laittettiin pieni dreeni ja keräyspussi. Dreenin laitto kohta on aika kipeä, mutta ei se ole haitannut kuntoutusta. Olin jo seuraavana päivänä kuntoutuskeskuksessa täysillä tohinalla tekemässä uusia vallotuksia. Käytiin uudella pyörätuolilla ulkona lämpimässä kevätilmassa vetämässä pieni lenkki, jonka jälkeen kädet oli ihan hapoilla uudesta tavasta liikkua pitkiä matkoja. Oliko pikkusen ihanaa olla ulkona ja nauttia auringosta! Oon saanu jopa vähä väriä kasvoille, mitä ennen rakastin niin kovaa. Grillata itteensä ihanan ruskeeks, joka mulla tarttuu aina älyttömän nopeesti. Nyt kolmen kesän jälkeen on ihana päästä ulos aurinkoon vähä pitemmäksi aikaa, kun jaksaa istua pitempään. En malta odottaa kesää ja ihania aurinkopäiviä.. Onneksi se kertymä saatiin vatsasta pois ja voin jatkaa kuntoilua entiseen malliin!!

tiistai 26. toukokuuta 2015

Kolme vuotta

Ei tätä pysty uskoo itekkää, että on menny kolme vuotta sairaalan vuoteella. Ekana vuonna kaikki sano, että ei se oo ku tää kesä kyl sä kestät sen.. Tässä sitä ollaan kolme vuotta myöhemmin, samassa sängyssä. Toki ollaan tässä menty hurjasti eteenpäin, mut niin myös on tullu isoja takapakkeja. Se yö tulee kokoajan mieleen, enkä pysty oleen jossittelemasta.. Mitä jos oltais oltu sen talon takana ja mitä jos oltais oltu vaikka Klaukkalassa viemäs jotain teiniä kotiin. Mitä jos?? Näitä riittäisi paljon. Mikään vaan ei muuta tosiasiaa mitä tapahtu, enkä voi sille enää mitää. Oon hyväksyny sen asian, enhän muuten ois järjissäni. Tää on nyt pakko jaksaa, muuten en pääse ikinä pois!

Viime viikko meni vähä kuumeilussa. Syytä etsiessä mulle tehtiin vatsan TT-kuvaus ja jälleen kerran se kuuluisa takapakki tuli taas esiin.. Vatsasta löyty kuuden sentin syvä/iso märkäpaise. Se imetään tänään pois. Aina on jotakin, eikö tää helvetti ikinä lopu!!! Menee niin hermot et just kun on päässy hyvään vauhtiin siel kun kuntoutuksessa, niin eiköhän jotain löydy mikä aina vähä hidastaa...

Eiköhän kaikki kuitenkin mene hyvin ja sen poisto onnistuu. Siihen vaan pitkä antibiootti päälle, niin eiköhän se kuole perkeleen paskiainen!! Sitten pitäs olla hyvät mahdollisuudet, että vatsa menee kokonaan kiinni ja sitte pääsen treenaa vedessä! Se ois aivan mahtavaa, koska rakastan uimista ja ylipäätään vesillä liikkumista! Se on mun turvasatama mielessä. Aina kun on vaikeeta mietin sitä tiettyä saarta Vaasan saaristossa. Sen maisemia ja niitä hetkiä kun istuin kallioilla tuijottamassa merelle ja sen taakse horisonttiin. Sitä paikkaa on ikävä. Sinne suunnistan, kun tää kaikki on ohi!

maanantai 11. toukokuuta 2015

Uusi viikko

Uusi viikko uudet kujeet. Taas mennää kuntoutukseen ja innoissani odotan mitä tänään tapahtuu. Mitähän fyssärit keksii, ehkä mennää salille tai meloon kajakilla uima-altaaseen. Se ois yli siistii!! Oli kyllä ihana viikonloppukin, sai ottaa rauhassa ja vähän ladata akkuja. Lisäksi sisko tuli kylään sen perheen kanssa. Niillä on ehkä hellusin pikku koira mitä tiedän. Pikku Daimi tyttö viihdytti mua koko viikonlopun ja tulee kattoo mun touhuja tiistaina kuntoutukseen. Saan siinä samalla tassuterapiaa. Odotan niin intoilla tätä viikkoo.

lauantai 9. toukokuuta 2015

Vauhtia riittää

On ollu ihan hullu viikko. Nyt on alotettu käynnit kuntoutuksessa päivisin, ja hitsi ku on ollu kiirettä mutta samalla yli ihanaa!! Oon nyt käyny kontillaan ja mahallani, mitä en tosiaan oo tehny kolmeen vuoteen, oliko pikkusen jännä fiilis. Onneks tää kuntoutus alko taas, ei tarvi maata vaan täällä sairaalas, vaikka on täälläkin laadukkaat fyssärit, siellä toisessa paikassa on vaan enemmän mahdollisuuksia tehdä kaikkee. Olisipa joku ollu näkemässä sitä, kun olin kontilla ja vatsalla, voi sitä riemun määrää. Ei varmaan kukaan oo koskaan ollu onnellinen noin pienestä. Koko viikko on ollu yhtä haipakkaa, että on ihan mukavaa, kun on viikonloppu.

Kyllä tää elämä tästä vielä paranee ja pääsen jatkaa opintoja ja olemaan se normaali, vähän liian hyper aktiivinen heidi. Mulla on vahva tunne tästä nytte!! Vielä on raskas taival edessä en mä sitä kiellä, mutta enköhän jossain vaiheessa ole kotona käpertyneenä sohvan nurkkaan lämpöisen viltin alle.

William Pharrell - Happy