sunnuntai 10. elokuuta 2014

Koska tää helpottaa

Tätä tunnetta ja kipua on kestänyt jo liian pitkään. Kipu ei ole yhtään helpottanut. Onneksi lymfahoito on taas aloitettu ja se on hieman helpottanut nilkkojen painetta. Mutta kipu palaa parin tunnin päästä. Jotain suurta on tapahtunut, vasen isovarvas liikkuu ihan vähän.. Sujuu!! Kyllä se siitä... Kohta otan askeleita, ei täällä huoneesa enää jaksa olla!

Täytyy olla kyllä vähän helpottunut. Asiat voisi olla paljon pahemminkin. Olisin voinut halvaantua lantiosta alaspäin ja menettää kävely kyvyn kokonaan. Nyt sen pitäisi kuitenkin jossain vaiheessa palautua. Tosin se tulee kestämään vielä pitkään. Ja on tässä niin monta kertaa käyty rajalla, että ihan hyvin voisi olla ettei kukaan kertoisi näitä tapahtumia. 

9 kommenttia:

  1. Olen lukenut sun blogia, enkä pysty sanomaan mitään :( Sinä olet kyllä rohkea ihminen!Toivon sinulle jaksamista ja toipumista :)

    VastaaPoista
  2. Jonain päivänä aurinko paistaa Sinulle lämpimästi. Usko siihen ja jatka taistelua! :)

    VastaaPoista
  3. Nyt kun yks varvas liikkuu, ehkä ne muutkin alkaa vähitellen tulla perässä... tsemppii ja jaksamisia! :)

    VastaaPoista
  4. Olet kestävää lajia. Juurissassi on vahvaa voimaa. Taivut kyllä tuulessa mutta et katkea. One toe at a time. Voimia sinnepäin.

    VastaaPoista
  5. Laitoin sinulle yksityisviestin (fb), toivottavasti pääsisit lukemaan sen. Toivon sinulle jaksamista, voimia ja kaikkea hyvää tulevaisuuteesi :)

    VastaaPoista
  6. Huh rankkoja juttuja olet joutunut kestämään, olet ihan uskomattoman vahva nainen! Luin koko blogisi läpi, sanattomaksi vetää kuinka paljon kärsimystä ja tuskaa yksi ihminen voi saada aikaiseksi niin monelle muulle viattomalle älyttömällä teollaan :(! Onneksi tapahtunut ei ole kuitenkaan saanut lannistettua toivoasi paremmasta huomisesta, olen varma että senkin aika vielä koittaa kohdallasi kun jaksat kaikesta ikävästä huolimatta taistella eteenpäin <3 Voimia!

    VastaaPoista
  7. Kyllä sanattomaksi vetää tuo kaikki kärsimyksesi määrä.Ja nekin rohkaisevat sanat mitä haluaisi sanoa tuntuvat niin laimeilta.Mutta hienoa,että valonpilkahduksia alkaa näkymään, niiden avulla jaksat taas eteenpäin. Virtuaalihalaus ja voimia!

    VastaaPoista
  8. Olipa mukava huomata parin edellisen kirjoituksesi jälkeen, että vaikutat nyt positiivisemmalta ja edistystä toipumisessakin tuntuu tapahtuvan nyt, vaikka hitaasti, mutta kuitenkin. Ja varsinkin tuo, että kipuihinkin alkaa löytyä jo tilapäistä pientä helpotusta. Jospa se edistysaskelten tahti alkaisi tihetä nyt vihdoinkin.

    Toivoin, että saisit nyt harva se päivä jonkin uuden aiheen tyytyväisyyteen ja hymyyn ja sitä kautta koko ajan lisää uskoa ja sitkeyttä toipumiseesi. Aina kun mieleen tulet, niin toivon pelkkää hyvää sinulle.



    VastaaPoista
  9. Tuli auttamatta mieleen kohtaus kill billistä: https://www.youtube.com/watch?v=vHl24Kjp5Vs

    Olet tosielämän "the Bride" :)

    VastaaPoista