lauantai 4. huhtikuuta 2015

N.150 operaatiota takana...

Leikkaus onnistu hyvin ja saatiin kaikki palaset kohdalleen. Jaloista otettu ihonsiirre tarttui hyvin ja vatsa on melkein kokonaan nahan peitossa. Jonnekin sen ihon on vaan hankala tarttua. Jalat toimii vielä samaan malliin, kuin ennen leikkausta, mikä on tosi iso juttu. Ei tarvi opetella neljättä kertaa käveleen. Mistä oon super kiitollinen mun fyssarille täällä osastolla. Se on saanu pidettyä mun ajatukset suht positiivisena ja jaksanut uskoa, että kivuista huolimatta palaan nopeesti siihen pisteeseen mikä oli ennen leikkausta. 

Nämä kivut ei tunnu loppuvan koskaan.. Jalkojen kipu on taas pahentunut jonkin verran, verrattuna ennen leikkausta. Mieles pyörii vaan ettei tää voi kestää ikuisesti! Oon niin väsynyt jatkuvaan kipuun että alkaa jo mitta tuleen täyteen... Nyt on vuosi siitä kun viimeksi heräsin teholla hengitysputken tiukasti kurkussa, kun olin oksentanut nukutettuna ja vetänyt kaiken sitten keuhkoihin. Sillon olin niin vihanen, ettei muhun saanut koskea ja mikään ei saanu mua hymyileen. Sen teho reissun jälkeen nää jalat on ollu tälläset joka helvetin päivä, muutamia tunteja lukuunottamatta. Nyt tää kipu on vaan taas voimistunut mikä johtuu tosta leikkauksesta. Eikö mikään riitä?? Oon niin kurkkua myöten täynnä tätä paskaa, et tuntuu et alkaa keinot loppuu, kun mikään lääke ei auta. Olis ihana pystyä ajattelee millaista ois olla ilman kipuu jossain vaiheessa, enkä pysty muistamaan millaista se oli olla ilman näin kauheita kipuja, jokka saa sut kiemurtelee täs sängyllä, koska ei vaan pysty oleen paikallaan, kun sattuu niin kovaa.

Onneks oon päässyt jo vähä seisomaan ja ottanu muutaman hassun askeleenkin, niin olo on paljon vahvempi ja alkaa uskoakin löytyy, kun huomaa että pystyy samaan mitä ennen leikkausta. Jos noi ihon ottokohdat ei kiristäis ja polttais ton hermokivun lisäksi ja vatsan alueen kivut helpottaisi, olisin niin paljo pidemmällä jo!! 

Ei tänää, mutta ehkä huomenna... Niin kuin "the Hoff" lauloi.. Keep on smilen!


40 kommenttia:

  1. Ihanaa kuulla sinusta. Olen odottanut, käynyt joka päivä kattoos ootko jo niin paljon pirteä että jaksat kirjoittaa. Tsemppiä, paljon voimia, ja ihan parasta oli että leikkaus meni hyvin. Nyt vaan jaksuja ja kipujen kestoa. 💖 iso halaus!

    VastaaPoista
  2. En toivottele "hyvää vointia...".

    Sitä lienet kuullut liikaakin. Sinun on hyvä tietää, että moni seuraa taisteluasi ja uskoo hyvään lopputulokseen!
    Tuolla sisulla.

    VastaaPoista
  3. Hyvä kuulla, että leikkaus meni hyvin. Ollaan kaikki hengessä mukana. Toivottavasti kivut alkaisi vähitellen helpottamaa, että voit taas ansaitusti alkaa nauttimaan elelämästä.

    VastaaPoista
  4. Isot tsempit kuntoutumiseen! En tiedä miten kipuasi on hoidettu, mutta onko kokeiltu b12 vitamiinia pistoksina? On tuonut monelle nimenomaan hermokipuun apua. Kannattaa ottaa asiasta enemmän selvää jos voimat riittävät. Voisin kuvitella että arvot ovat tällä hetkellä aika alarajoissa...voisiko ne mitata siellä sinulta. Toivottavasti löydät apua ja helpotusta kipuihin! Kyllä ne jossain vaiheessa antaa periksi! Vielä kerran voimia ja tsemppiä kuntoutumiseen ja taisteluun takaisin, olet jo pitkällä!!

    VastaaPoista
  5. http://www.biomed.fi/en/jalleenmyyjat-2/19-artikkelit/artikkelit-ja-julkaisut/416-b12-vitamiinin-vajaus-voi-jo-vuodessa-johtaa-pysyvaan-muistihairioon Tuossa vielä selkeästi ja hyvin kerrottu mitä oireita voi aiheuttaa ja nimen omaan sairaana/toipilasaikana...

    VastaaPoista
  6. Mahtavaa löytää tämä kirjoitus täältä! Voimia taistoon!

    VastaaPoista
  7. Minä en kykene tätä lukemaan kovin usein. Jotenkin vaan aina itken ja koen sun taistelun menevän niin luihin ja ytimiin...vaikka omiin kipuihini auttaa jos vaan syön tarpeeksi lääkettä ja ne on kuitenkin normikipuja.
    Nyt kun on pääsiäinen luin kirjoitustasi ja mielestäni se on kohtuutonta tuskaa ihmisen kannettavaksi...mutta mitään en voi pois ottaa enkä auttaa. Voin vain hiljaa pyytää sinulle siunausta 💗

    VastaaPoista
  8. Heipsan, Sinä ehkä maailman vahvin nainen!
    Hattua nostasin jos ois, en tajua millä jaksat taisstella päivästä toiseen, ja vielä jaksat yrittää löytää ne pienetkin positiiviset läikähdykset. Olet todella vahva!
    Itse kolmikymppisenä eläkkeelle päätyneenä, pystyn samaistumaan moneen asiaan mitä kirjoitat, moneen en. Kipu on yksi jonka tiedän, tunnen, joka omistaa osan mua, nyt ja aina. Avioliitto solmittiin kivun kanssa multa kysymättä tahdonko. Aivan kuten sinullekkin kävi.
    Mulla kyseessä ei ollut luoti, mulla sen teki geenit.
    Toivoisin niin voivani ottaa sulta kivut yökylään, jotta saisit yhden yön nukkua hyvin, mä voisin valvoa, ja pitää kivuille seuraa. Sä voisit nukkua ja herätä levänneenä. Jos voisin tekisin niin, niin varmasti tekisi moni.
    Tuossa jo b12 vit vinkattiin, ei varmaan haittaa vaikka kokeilisitkin, ei se ainakaan pahaa tee. Itse löysin vuoden valvottuani hermokivuissa avun proteiinista, lisäsin sen ja 2-3viikkoa lisäyksestä jalkojen helvetillinen kipu alkoi helpottaa... Paljon miettinyt että auttasko se sua, toki syy on niin eri. Mutta jos intoo on niin kokeile, mulle riitti 25g lisäys päivittäin, ei siis mikään iso juttu.

    Mutta vinkkejä, pirkka niksejä enemmän haluan vaan kertoa että oikeesti, ihailen sun vahvuutta puhua asioista, miettiä julkisesti pelkoja, toivoa, epäuskoa, haaveita.
    Toivon sulle lusikoita arkeen ja nukkumasan säkistä parhaita unia öihin!

    VastaaPoista
  9. Kesää kohti, ihan mahtavaa että singahdit takasin ruutuun ennen kuin uskalsin odottaakaan! Kyllä kosketat elämääni! Oot tosi VIP!

    VastaaPoista
  10. Voimaa. Sitä sinulle toivon.

    VastaaPoista
  11. Jos juot kahvia, niin auttaako yhtään jalkakipuihin ?
    Jos auttaa niin pyydä tutkimaan saako jalat tarpeeksi verta/happea normaalitilassa.
    Kaverilla oli samanlaista vikaa auto-onnettomuuden jälkeen ja se saatiin kuntoon jalan verisuonen laajennuksella.

    VastaaPoista
  12. Luin juuri ensimmäistä kertaa koko blogisi läpi ja täytyy sanoa että huhhhhhhuh... Olet ehkä kovin mimmi tällä planeetalla. Tuollaista henkistä kestävyyttä ei muuten löydy monelta. Uskon että turhauttaa ja pistää välillä vihaksi, mutta viha on parempaa kuin epätoivo. Se kertoo siitä että sinulla on taistelutahtoa.

    Olet oikeassa siinä että ei tuota kestä ikuisesti joten taistele täysillä loppuun ja kaiken tuon kokemuksen jälkeen olet myös henkisesti bulletproof. Tsemppiä ja muista pysyä vihaisena! ;)

    VastaaPoista
  13. Hyvä, että kuitenkin jaksat kirjoittaa blogiasi ja saat edes jonkinlaisen tuntuman ulos sairaalamiljööstä ja tuskistasi.
    Olen parikymmentä vuotta sitten maannut sairaalassa oitjän ajan ja muistan sen epätoivon tunteen, mikä välillä väkisinkin sai otteen minusta mutta onneksi jaksoin ja sain sen jälkeen elää täyttä elämää. Niin Sinullekin vielä tapahtuu! Uski siihen!!

    VastaaPoista
  14. Tsemppiä, ei tässä muuta osaa sanoa. Vetää niin sanattomaksi.

    VastaaPoista
  15. .. voiko mikään mitä täällä kirjoitetaan auttaa tai helpottaa ... ei kukaan voi edes murusta kuvitella, mitä joudut kokemaan. Sen minkä haluan tällä viestissä sinulle sanoa, on se, että tuhannet tuntevat sydämessään tuskaa sinun puolesta ja samalla toivovat sinulle sen kaiken hyvän minkä saada voit .. minä olen usein lukenut tätä blogia, mutta kun tilanne on niin rankka ... ei tiedä mitä sanoisi.,. Minä uskon, että sinä pääset kivuistasi, kuten sanoit - ei se voi ikuisesti jatkua. Ei voikaan. Ei tosiaan voi.

    Lähetän sinulle tässä sen tuen minkä tekstin välityksellä vaan voi.
    Pärjäile,
    Yritä jaksaa.
    Itke ja huuda epäreiluus ulos ja usko sen jälkeen, että sinun olosi paranee ... .

    Susanna

    VastaaPoista
  16. "Kovalla työllä ja sisulla aion palata takaisin työelämään."

    Olet mahtava esimerkki kaikille meille suomalaisille. Periksi ei anneta.

    Samalla ainakin itse arvostan entistä enemmän poliisien työtä, jotka takaavat meille muille turvallisen maan elää ja asua.

    VastaaPoista
  17. Kykkä noiden kipujen kanssakin pystyy elämään :(
    Sinun ei niitä vielä tässävaiheessa kannata miettiä.

    Voin kertoa että olen pieleenmenneen selkäleikkauksen jälkeen kärsinyt
    molemmissa raajoissa hermokipua 24h/joka ainoa päivä,toistakymmentä vuotta.

    Opiaateilla (fentanyyli laastari) Mennään nyt eteenpäin päiväkerralaan.
    Mainitsit että aamukivut pahimpia,kuuluu asiaan,ilman noita ei valitettavasti
    paranemista tapahdu,mulla taas illat/alkuyöt kivuliaimpia,johtuu päivän rasituksista..kai ;)
    Kilttinä potilaana popsi ne lääkkeet,tulee aika kun ne pikkuhiljaa vähenee,ja toivossa on
    hyvä elää,loppuvat kokonaan.Vieroituksia ym. Älä vielä edes mieti,kaikki tapahtuu kyllä
    mutta olet ollut vahva,ja tulet sitä jatkossakin olemaan.

    Aatteleppa ite ;) Kevät kesä on yhtäkuin paremi mieli,vaikkakin olet vielä siellä,mutta
    eteenpäin memet kokoajan,aina ei voi itse valita vauhtia,olet nuori sulla on aikaa,saat vapaasti kirota mun "valistusta"...Olet oikeassa olen jo gamla guppe 54 ja sillai ;)
    palaillaan.

    VastaaPoista
  18. Luin blogisi läpi ja tuntuu ihan käsittämättömältä reissulta jonka olet joutunut läpikäymään! Olet mielettömän sitkeä ja sinnikäs - itku tulee kurkkuun kun tätä kirjoittelee -- Helvetti sentään, SINÄ SELVIÄT!

    Virtuaalisia voimahaleja täältä tuulisesta lounais-suomesta

    VastaaPoista
  19. Hei,
    Oletko kokeillut akupunktiota? Siitä on apua nimenomaan kiputiloihin. Itse olen käynyt sellaisella kuin Jiangi Liu joka toimii Kampissa, hän on alansa parhaimpia. Suosittelen erittäin lämpimästi kokeilemaan. Toivotan sinulle kaikkea hyvää! Sinussa on sitä kuuluisaa sisua!

    VastaaPoista
  20. Oot tullu takaisin kaukaa porteilta saakka. Matka on ollut pitkä, mutta se tarkottaa, että matka määränpäähän on nyt lyhyempi. Kevät tulee, luonto uusiutuu ja niin tekee ihmisvartalokin.

    Tsemppiä sulle kovasti täältä Vantaalta!

    VastaaPoista
  21. En tiedä, missä määrin organisaatio on auttanut/huomioinut sun uhrauksen.. syytä olisi. Talon tavat tuntien olen kuitenkin hieman skeptinen. Anyways, sulla on nyt sun elämäs kovin taistelu menossa. Sitä on takana paljon ja paljon on myös edessä, mikään ei ole niin varmaa kuin se. Tän oot varmaan kuullut jo moneen kertaan..

    Tää on kuitenkin se mentaliteetti, mitä meiltä vaaditaan, koska me ollaan velkaa meidän perheille ja meidän läheisille, että me tullaan aina töistä kotiin. Sä oot vielä matkalla kotiin siitä työvuorosta, mut sä pääset sinne vielä, kunhan et anna periksi.

    Pieni motivaatio video, josta on ollut mulle joskus hyötyä vaikeina aikoina. Toivottavasti se kohottaa sunkin taistelutahtoa..

    https://www.youtube.com/watch?v=2zyhOW-8Zcc

    Stay in the fight!

    -Bellator Frater Semper-

    VastaaPoista
  22. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  23. Voimia sinulle! Muillekin tiedoksi 150 leikkauksella pääsee jo Guinessiin, kun vanha "ennätys" oli noin 50 kertaa, jotka olivat kosmeettisia.

    VastaaPoista
  24. Onko TRE-tekniikka sinulle tuttu http://www.trefinland.fi/ ? Tai onko kipuihin kokeiltu hypnoosia? http://www.hypnologia.com/node/35 Kaikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista
  25. Mun mielestä tämän naisen pitäisi päästä Guinnesiin jo tuon rautaisen asenteen takia :)

    VastaaPoista
  26. Minäkin haluan toivottaa sinulle jaksamista.Olet tosi taistelija. Ihailen sinun taistelutahtoasi ja samalla suren kohtaloasi. Olen seurannut tilannetta lehdistä ja miettinyt sitä miten epäreilua elämä voikaan olla. Älä kuitenkaan anna periksi, älä luovuta. Meitä on paljon, jotka toivovat sinulle paranemista ja kaikkea mahdollista hyvää. Toivottavasti sinulla on joku keino, millä saat ajatuksesi edes hetkeksi pois kivuista ja pahasta olosta, joku seikka, joka tuottaa sinulle iloa ja uskoa huomiseen. Toivon sydämestäni, että kärsimyksesi loppuisi ja pääsisit elämään iloista nuoren naisen elämää.

    VastaaPoista
  27. Tosi hienosti olet jaksanut! Vahva nainen. Sinun kannattaisi kysyä, olisiko mahdollista saada noihin kipuihin/vaivoihin kannabidiolia (CBD), tätä ainetta löytyy Suomessa mm. Sativex & Bediol lääkekannabisvalmisteista. Lääkekannabisvalmisteilla on saavutettu erittäin positiivisia tuloksia ympäri maailmaa erilaisiin kipuihin ja vaivoihin, silloin kun mitkään muut lääkkeet eivät ole tepsineet. Suosittelen kysymään olisiko sinun mahdollista näitä saada. Voimia sulle Supernainen ja mukavaa kesän odotusta! Asioilla on tapana järjestyä, eli kyllä se siitä vielä parempaan päin menee! :) PS. Kannattaa myös kokeilla Opti-MSM & Kollageeni superfoodeja, ne auttavat mm. lihaksien rentoutumisessa ja lievittävät myös kipuja lisäten esim. ihmiskehon rikkitasapainoa ja kollageeni tasoja.

    VastaaPoista
  28. Olet kyllä ihailtavan sisukas ihminen, harva jaksaisi kaiken kokemasi jälkeen olla yhtä päättäväinen ja sinnikäs. Tsemppiä vaan ja päivä kerrallaan, kuten olet itse sanonutkin. Jokainen päivä on voitto ja vie lähemmäs tavoitettasi :)

    VastaaPoista
  29. Voimia sinä urhea poliisi nainen!! Olet meille kaikille tosi rakas! ♡♡♡♡♡

    VastaaPoista
  30. Muistamme rukouksin. Jos tahdot, että joku tulee luoksesi ja rukoilee puolestasi, ota rohkeasti yhteyttä. Jeesusta haavoitettiin sinun terveytesi tähden.

    https://www.youtube.com/watch?v=g8myYNAlW6U
    maailmanvalkeus@gmail.com

    VastaaPoista
  31. Kyllä ne kivut pitäis jotenkin saada hallintaan ,eihän tuo noinkaan voi ikuisesti jatkua..Tsemppiä

    VastaaPoista
  32. Jo vuosi sitten ihmettelin millaisia puoskareita siellä häärii jos potilasta ei intuboida ennen leikkausta (laiteta putkea henkitorveen) juurikin siltä varalta että potilas oksentaa kesken leikkauksen, ja siirrellään potilasta varomattomasti niin että haavat repeilevät. Kyllä jonkun pitäisi tehtailla valitus noista hoitovirheistä.

    VastaaPoista
  33. Tsemppiä Teräsnainen! Selviät kyllä! Kovaa on koulutus ollut sulla! Voimia terveisin ex cop Tapsa

    VastaaPoista
  34. Tsemppiä Teräsnainen! Selviät kyllä! Kovaa on koulutus ollut sulla! Voimia terveisin ex cop Tapsa

    VastaaPoista