keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Ystävät!

Miten tässä maailmassa pärjäsi ilman ystäviä? Mun vastaus on EI mitenkään. Niistä on aina tukea sillon ku tarvii, ne lohduttaa ku on huolia, ne auttaa kun sä sitä eniten tarvitset, ne rakastaa sua sellasena kun sä olet, ne seisoo sun takana kun sulla on joku super hyvä ajatus jostain (omasta mielestä), eikä ne koskaan tuomitse!

Oon niin kiitollinen mun läheisille ystäville miten ne jaksaa mun valittamisen kivuista ja tästä tilanteesta, kun välillä flippaan ja alan purkaan kaiken pahan olon ja tunteen pois. Saan itkee olkaa vasten, saan pitää kädestä ja puristaa sitä täysii kun kivut käy liian koviksi, saan nauraa yhdessä joillekin typerille jutuille niin että poskiin sattuu.

Tässä tilanteessa on niin huomannu ketkä on niitä OIKEita ystäviä. Tässä on mitattu heidän sietokykyä ja jaksamista. Välillä sitä pysähtyy miettii, että miten ne jaksaa kuunnella mua päivästä toisee ja silti tukee täysillä ja pyörittää vielä omaakin arkea. Tässä se punnitaan kuka jaksaa ja kuka ei ja mä tiedän kenestä kannattaa pitää kiinni ja kenestä ei.

Toiset ystävät tulee Vaasasta asti kattoo mua useemmin, kuin jotku jokka asuu Helsingissä, se kertoo jo paljon. Mun se paras ystävä tulee Vaasasta kattoo mua niin usein, kun pystyy ja nukkuu tossa vieressä geriatrian tuolissa, mikä on jokseenkin mukava ja saa vedettyä kivaan lepo asentoon, mutta ei siinä kukaan muu hullu nuku. Siks rakastankin häntä eniten.

On kyllä tullu sitte niitä uusia yli hyviä ystäviä, jokka on yllättänyt mut pelkästää positiivisesti ja ollaan tosi nopeesti tultu tosi läheisiksi. Hyviä ystäviä ei koskaan voi olla liikaa. Niiden tukee ja turvaa tuun tarviin aina! Mulle ystävät on niitä YLI ihmisiä!!! <3

9 kommenttia:

  1. Voisiko tuota paremmin enää ilmaista.Rivien välistä huokuu surumielisyys :( ?
    Oli pieni tai iso asia,se voi vetää mielen matalaksi,niitä sinulla on ollut varmaan
    liikaa yhdelle ihmiselle.Kaikilla ei ole vielä elämän arvot kohdallaan(varmaan ymmärrät mitä tarkoitan)
    Mutta onneksi yleensä ne positiiviset ajatukset vie lopulta voiton...Vai mitä?
    Miten on,onko se nelijalkainen hännänhuiskuttaja käynyt sinua piristämässä,
    jos ei niin nyt olis varmaan hyvä sauma kutsua käymään,sillä ne ovat hyviä ystäviä,eikä tarvita sanoja,tullakseen hyvälle mielelle : ) Hyvää päivänjatkoa sinulle.

    VastaaPoista
  2. heidi kyllä osuu nyt ihan oikeaan siinä että tuomoiset asiat mitä nyt on sattunut tuo sen selville ketkä on niitä oikein oikeita kavereita ja ketkä on niitä siivellä lentäjiä olen meinaan itsekin huomannut sen viimeisen vuoden aikana niitä todella hyviä kavereita on todella aika vähän ja tuossa asijassa kyllä kompaan torstia että oisko hyvä asia kutsua se nelijalkanen kaveri käymään jos ei ole käynyt pitkään aikaan mutta nyt ei muuta kun nenä pystyyn heidi ja kohti valoisaa tulevaisuutta ja paljon mukavia ulkoilu päiviä sinulle

    VastaaPoista
  3. Alan jättäytyä tästä Heidin blogin kommentoinnista pikku hiljaa taka-alalle. On tullut melkoinen varmuus siitä, että on se totta tuo bulletproof Heidin kohdalla. Samalla tuli taas arvokasta herkkyyttä muistaa, millaisia sisukkaita ihmisiä Suomessa elää.

    Kesä osa 2 jatkukoon ja kolminkertainen eläköön huuto!

    VastaaPoista
  4. Sinulla on paljon muitakin ystäviä blogisi lukijoissa. Minä kuulun heihin ja monet ystäväni myös. Emme vaan ole tänne kirjoittaneet kukaan aiemmin kai.

    VastaaPoista
  5. Ystävien merkitystä ei voi korostaa liikaa. On tosi ihanaa, että sinä olet saanut uusia ja säilyttänyt vanhat oikeat ystävät. Turhat ihmiset saavatkin mennä menojaan, kuka heitä edes kaipaa? Toivon sinulle voimia ja kaikkea hyvää jatkoonkin!

    VastaaPoista
  6. Kolmas kerta,kun tän kirjotan, kun en osaa tätä googlea käyttää. Elikkäs, morjesta vaan, mä voin tulla sinne sairaalaan juttelee, jos haluat uusiin ihmisiin tutustua, itestä välillä tuntunut, että tuntemattomille helpompi puhuabjoistan asioista ja nyt halusin antaa sulle saman mahollisuuden, kun mä oon joskus saanu toisilta. Oon kyllä tosiaan menossa ullomaille syyskuussa, ei siinä varmaan montaa kertaa kerkeis tulla kuuntelee/juttelee ja toki jos en ois mieleistäs juttuseuraa nii en ottais itteni siitä. Ota rohkeesti vaan yhteyttä, jos tuntuu siltä. Oon kyllä ihan 21v mies, tästä Shakira nimestä en osaa sanoo mitään :p.

    VastaaPoista
  7. Ystäviä on monenlaisia: Niitä tulee lisää, jos mieli on avoin ja osaa ottaa heidät vastaan. Sitten on niitä, jotka on kaukana, mutta aina mukana sydämessä.
    Osa ystävistä on mielessä joka päivä, ne on niitä, jotka on läheisimpiä ja lähellä, myös aina valmiina auttamaan. Minä kuulun näihin blogiystäviin, joka sillon tällöin yrittää piristää, vaikka ei tunnetakaan.

    VastaaPoista
  8. Tervehdys oletko muistanut erään lupauksen,jonka annoit "herkkänä" ; ) hetkenä.
    #Aion ottaa vielä tsemppi tatuoinin, mikä auttaisi muistamaan, että kyllä tää helpottaa vielä, kunhan taistelee loppuun saakka!#

    Lueskelin ajankuluksi (monettako kertaa)Vanhoja ja tuohon kiinnitin jo silloin huomioni.
    Mietin mikä olisi osuva "kuva"Samalla katson omia töherryksiä,kovin on muuttuneet
    35 vuoden kuluessä,ei silti niin on kantajakin,mihin suuntaan....nooh jokainen voi aatella ite : ) Hyvää illan jatkoa sulle.

    VastaaPoista
  9. Ihanaa, että Sinulla on YSTÄVIÄ! Siis, niitä todellisia!
    Luin blogiasi ja kerroit noista jaloista, joista on otettu ihoa. Minulla on ainoastaan kaksi sellaista ja täytyy sanoa, valitettavasti, että vaikka leikkauksista on jo yki 20 vuitta, ne ovat vaaleina esillä edelleen. Otan jalkoihi paljon aurinkoa, ensinhän niihin ei saanut ottaakkaan mutta eivät rusketu. Pikkuongelma, mutta ajattelin kertoa.
    Parempaa jatkoa Sinulle!

    VastaaPoista