Tää ei voi olla todellista!!!"

Miten tässä aina vittu käy näin!!! Voi helvetin helvetti!!! $aa#%£¥#%$<*£#..... Miten tää on mahdollista, miks mä aina onnistun tässä... Ei sitä muuttoa nyt sitten vielä tulekaan, vaan siirtyy nyt ainakin kaksi viikkoa, ehkä vielä enemmän. Mä en luota enää mihinkää ennen ku oon oikeesti siirtyny fyysisesti sinne. Miks mun piti taas innostua ja hehkuttaa, että joo nyt pääsen pois sairaalasta ja paskat. Tänne mä taas jään makaa tähän sänkyy. Joo päiväkuntoutus jutut säilyy ja pääsen sinne joka arkipäivä... Ei vaan paljo lämmitä, kun kerkesin jo hypettää tätä niin paljon ja pakkaa jotain tavaroita ja kertoo jo kaikille, että muutan 17.8. Nyt tuli niin märkä rätti vasten kasvoja ja matto lähti niin lujaa jalkojen alta etten kerenny kissaa sanoa... Tää on niin turhauttavaa!!! Kaikki sanoo, että kyl tää aika menee nopeesti, mutta kun on odottanu jotain kohta kolme ja puolivuotta, niin eikö tää jo riitä...

Kommentit

  1. No voihan nakki makkara kyllä sua taas koettellaan tuntuu vaan jotenkin tutulta tuo sinun tilanne olin itsekin muutama kuukausi sitten vähän saman laisessa tilanteessa ja se syö kyllä uskoo kun on latautunut siihen että pääsee pois ja sitten tulee se märkä rätti päin näköö ähäkutti et pääsekään vaan jäät tänne mutta heidi suhdauttu asiaan niin että vielä se aurinko paistaa risukasaakin ja voit jättää sairaala elämän taaksesi ainakin vähäks aikaa mutta nyt tsemiä sinne laserettiin ja toivotaan että pääset mah pian ulos sieltä

    VastaaPoista
  2. Aina tulee takapakkeja. Joskus ne kestää päivän, joskus koko elämän.
    Heidi, sun on nyt vaan jaksettava. Otat ilon irti vaikka kuinka pienistä arkisista asioista, silee se vaan nyt menee.

    Sun tarttee olla ilo irti siitä, että oot jo tänne asti selvinny. Miljoonat ihmiset kannustaa sua jaksaan ja sähän jaksat, eiks vaan!! :)) xx

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Voihan h....tti en paremmin sano.Toisaalta mietin mitä sanoa sinulle positiivista?
    Mutta täältä on tietysti helppo kommentoida,mutta pikaisen ajattelun jälkeen päädyn tällaiseen.Olet ollut kauan ja pahojen vammojen takia siellä,takaiskuja tullut varmaan enemmän kun ovat spesialistitkaan odottaneet ????Eivät uskalla ottaa mitään ylimääräistä riskiä enää tässä vaiheessa.Voi räkä että tuntuu viralliselta mitä nää nakit kirjoittaa , )
    Esimerkki joka leikkauksen jälkeen näyttelin hoitsuille kuinka hyvässä kunnossa jo olen ja painoin kun höyryveturi pitkin käytäviä ja varsinkin hoitsujen kanslian ohi,ja pirulauta onnistuin jopa siinä,ja kyllä katumus tuli myöhemmin,aloin rääkätä itseäni päivä päivältä parempiin suorituksiin,lopputulos oli että menin vaan alaspäin.
    Se siitä en sen enempää,mutta kunhan taas purat huonoa oloa muutaman päivän,niin saat langanpäät taas järjestykseen,ja ainakin toivon että olisin pystynyt edes vähän luomaan positiivista ajatusta sun olotilaan.Ovat muuten sen verran "salamyhkäisiä"
    nuo sairaalahenkilökunta,että tänään joku saattaa antaa pientä toivonkipinää (esim.poispääsystä)Mutta huomenna aamukierrolla tulee herra yliherra ,ja tokaisee kuka sellaista on luvannut?Niille saa myös purkaa huonoa oloaan,ovat koulutettu siihenkin :)Tsemppiä myös täältä.

    VastaaPoista
  6. jos luodit eivätkä 200 leikkausta ole vieneet taistelutahtoasi, ei sitä vie kahden viikon odottelukaan! Tsemppiä! hyvä siitä tulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. Vaikka tällä hetkellä asia kuulostaisi kaukaiselta, niin loppujen lopuksi parin viikon odottelu on aika pientä. Tsemppiä minunkin puolesta Heidille.

      Poista
  7. Koeta jaksaa kuitenkin. Se on elämä joskus sama kuin olisi rottalabyrintissä. Koko ajan odottaa, että seuraavan kulman takana on paremmin ja sitten saattaa olla samalla tavalla tai huonommin. Sinun luonteella sä kuitenkin selviät ja pääset vielä pois sairaalasta se tulee veilä kuitenkin tapahtuun

    VastaaPoista
  8. tsemppiä ja taistelua
    taistelee taistelee jaksaa jaksaa

    VastaaPoista
  9. Kun lukee näitä sinun kirjoituksia tulee hyvin mieleen sanonta. "Elämää osaa arvostaa parhaiten ihminen joka on ollut menttää sen". Minulta on lapsena halvaantunut jalka mielipuolen aikaansaamana tekona ja voin sanoa sinulle, että tulet elämässä näkee myös paljon sitä mitä kaikkea kokemasi on antanut sinulle. Sinun kannattaa aina kuitenkin muistaa, ettei toisilla ole sitä kokemusta mitä sinä olet elämääsi saanut ja sen takia sinun on vaikea ymmärtää heidän heikkoa luonnetta.

    VastaaPoista
  10. No voihan perkule. Kaikkea veivausta sitä vielä pitääkin tapahtua. Oot ollu siellä senverran pitkään, että on vaikea kuvitellakaan miltä tuntuu tollanen pettymys. Poispääsyä odottaa varmasti niiiiin paljon. Koita vielä tovi jaksaa siellä. Sitten on uudet kujeet edessä. Sekään ei varmasti ole helppoa, mutta varmasti erilaista ja mukavampaa.

    Voimia.

    VastaaPoista
  11. Tsemppiä! Lähempänä se muutto kahen viikon päästä on kuitenkin kuin kolme ja puoli vuotta sitten. Kyllä se aina vituttaa, kun asiat ei menekään suunnitelmien mukaan, mutta oot menny kuitenkin hurjasti eteenpäin! :)

    VastaaPoista
  12. Voimia toipumiseen ja kyllä se kotiutuminen joskus koittaa :) T: Laukaa 01/12 perhesurman poika 1981

    VastaaPoista
  13. Ymmärrän tunteesi, mitkään eikä kenenkään sanat lohduta. Omaa päätä on vaan psyykattava, että taas selviää pettymyksestä ja siihen olet kyllä todella pystynyt tähänkin
    asti.

    VastaaPoista
  14. Oon niin kauan lukenut sun blogiasi, että ajattelin viimein pistää kommenttiakin. Ollaan melkein samanikäisiä ja oot antanut mulle sun kirjotuksilla ihan järjettömästi voimaa jaksaa jatkaa eteenpäin. Mulla ei ole kun vakava masennus ja paniikkihäiriö, eli pienet murheet verrattuna sun ongelmiis, mutta joka kerta, kun luen sun postauksia, tulee sellanen fiilis, että mun on pärjättävä näiden pienten ongelmieni kanssa, kun säkin oot noin uskomattoman hyvin pärjännyt sun vaikeuksiesi kanssa! Tsemppiä tulevaan ja jään odottelemaan uusia postauksia, tänään oot ilmeisesti jo päässyt muuttamaankin, onnea siis siitä myös! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokasella on oikeus omaan helvettiinsä, eivätkä ne ole vertailukelposia.

      Olin vaativan kuntoutuksen yksikössä. Ajattelin toista, jalatonta miestä kattellessa et onhan mun asiat hyvin, mul on sentää jalat tallella. Illalla juteltiin kahestaan ja kaveri kerto ajatelleensa samalla hetkellä että; onhan mun asiat hyvin, mua ei satu niin saatanasti ku tota.

      Että ei kannata laittaa samalle viivalle. :DDD

      Poista
  15. Sinä ja sun blogi inspiroi tämmöisen runon... tsemppiä!

    Tule

    Aion kiivetä tuon kallion laelle
    nähdä tämän metsän taakse
    sinne mistä näkyy seuraava kallio
    pilviä taivaalla ja lokki jota seurata.

    VastaaPoista
  16. "Vittu, vittu, helvetti, helvetti!" Olen kerran aiemmin sattunut vilkaisemaan tätä blogia silloin joskus, kun siitä julkisuudessa mainittiin, ja nyt jonkun uutislinkin kautta. Silloin aikoinaan luin muutaman hassun rivin, joihin mahtu 7 - siis seitsemän!! - kirosanaa. Lopetin lukemisen siihen ja kirjoitinkin kommentin, että on siinä meillä oikein poliisin irvikuva! Ja kas vain, sama menohan se senkun jatkuu! Varmaan puhuit työssä samalla lailla ihmisille?? Kuule ihan suoraan sanon, että toivottavasti et ikinä palaa poliisiksi, koska SINÄ ET SOVELLU POLIISIKSI!!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mihin mahdat itse soveltu,ootko koskaan miettinyt,voisin kertoa,mutta jätän nää omaan toisten tehtäväksi.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit